21.8.2012 Valmentamisen mysteeri

Valmentamisen mysteeri

Valmentaminen on prosessi, jotain mikä elää ja muotoutuu kaikenaikaa. Jo valmentajan valmentamisesta puhuminen on kyseenalaista. Liian henkilökohtainen asia tullakseen kerrotuksi, varsinkin, jos on tarkoitus avata sitä syvemmin. Koska valmentaminen on prosessi, siitä puhuminen kesken prosessin, on jotenkin aina yhtä väärinajoitettua. Yleensä vaihdan ajatuksia valmennuksesta vain kauden jälkeen, kun yhden kauden prosessi on saatu päätökseen ja on yhteenvedon aika. Yleensä se on ainoa hetki milloin voi tuntea olevansa oikeutettu kertomaan edes jollaintasolla siitä, miten kausi valmentajan silmissä on sujunut. Yleensä uusi kausi on jo ovella ja lopulta ne henkilöt kenen kanssa ajatuksia jakaa ovat kortilla. Lopulta valmentaja on yksin ajatuksineen.

Kuluva kausi ei ole vielä ohi, mutta silti ajatukset ovat jo tulevassa. Väistämättä ajattelen, että nykyinen projekti ja prosessi on päättymässä. Kyse on laaja-alaisesta tiedostamisesta. Itsensä positioimisesta ympäristöön. Jatkuvaa arviointia siitä olenko oikeassa paikassa. Mitä annan ja mitä saan. Onko sitoutuminen kaikilla riittävää. Onko suunta kaikilla sama. Päätöksiä harvoin tehdään silmänräpäyksessä. Tämäkin ratkaisu on kypsynyt yli vuoden aikana. Vielä vuosi sitten näin vahvasti, että itselläni olisi paljonkin annettavaa seuralle, mutta kun jää ilman vastakaikua, ainoa oikea ratkaisu on vetäytyä taka-alalle.

Elämisen mysteeri

Lopulta valmentamisessa on kyse elämisestä ja kokemisesta. Valmentamisen pirstaloiminen yksittäisiksi tekemisiksi on osa suurempaa vääristymää. Sisäsyrjäsyötön opettaminen ei ole valmentamista. Läsnäolon opettaminen ja tiedostaminen on. Meillä on joukkueessa tapana käyttää 'Nigerialaista alkulämmittelyä' kun edessä on jännittävä ottelu. Siinä pelaajat meditoivat itsensä yhdessä rauhalliseen tunnelmaan. Samaa tekniikaa voi käyttää aina, kun tarvitsee rauhoittumista.

Kaikki ne keinot

Pitkä tie on kuljettu niistä ajoista kun ajattelin, että sisäsyrjäsyötön täydelliseksi hiomisella, olisi jotain merkitystä. Voi olla, että meditoinnilla ja joogalla ei ole niilläkään mitään merkitystä loppujen lopuksi Olen keskellä elämisen prosessia, joten joogan ja meditoinnin merkitystä valmennuksessa voin arvioida vasta vuosien kuluttua. 

Kudelma

Valmentamisesta voi olla tietoinen, elämästä ei saa samalla tavalla kiinni. Kuitenkin koen, että käytän valmennuksessa niitä keinoja, joita elämä on opettanut, valmennus sitten kertoo kuinka hyödyllisiä ne ovat olleet. Tiedostaminen on se keskeisin onnistumisen mitta.