TiPS-TuPy 6.8.2012

Tikkurila 6.8.2012 

TiPS-TuPy 1-2(0-2)

10' 0-1 Julia Porsanger

26' 0-2  Reetta Niemi

74' 1-2  Emma Nuutinen

Otteluennakko:

Kenties kauden tärkein ottelu. Käytännössä kuudenpisteen ottelu. Ottelu, jonka voittajan säilymis mahdollisuudet SM sarjassa paranivat olennaisesti. Voittokaan ei vielä takaa säilymistä, mutta voitolla TiPS saisi tarvitsemansa boostin viimeisiin otteluihin. Huhu oli kiirinyt, että vastustajan kovin tykki olisi jääkiekkoleirillä. Sanoin jo matkalla, että aivan varmasti Emma on mukana kauden tärkeimmässä sarjaottelussa. Me puolestamme jouduimme taistoon ilman Siniä jota kolhittiin edellisessä ottelussa sen verran pahasti, ettei hän päässyt mukaan.

1. Puoliaika

Saimme mukaan hyvän kokoonpanon ja tasapainoisen avauskentällisen rakentaminen oli helppoa, vaikka esim. Meri pelasi ensimmäistä kertaa kärjessä. Ratkaisu toimi hyvin.

Ottelun alku sujui meidän kannalta hyvin. Pallo liikkui ja tilanteisiin päästiin. Käsikirjoitus oli selvä: Emma pitää saada kiinni, mutta mitään paniikkia ei saa tulla. Uhrasimme usein kolmekin pelaajaa hänen kimppuunsa, jotta varmasti saadan laukaukset peitettyä. Muutaman kerran Emma pääsi laukomaan vaarallisesti,  mutta sen verran kaukaa, ettei itseluottamusta uhkuvalle Roosalle maalia tehdä. Meillä pallo liikkui erinomaisesti. Pelaajat olivat hyvin pelattavissa. Keskikentän porrastus toimi hyvin, joka tarjosi sopivan mittaisia syöttöjä. Tämä osa meidän pelissä on kehittynyt huomattavasti. Pystymme pitämään palloa pienessä tilassa kuten on harjoiteltu. Hyökkääjät eivät juokse piiloon vaan tulevat hyvin pelattavaksi. Saimme myös heti ottelun ensimmäisillä minuuteilla hienon hyökkäyksen josta Reetta ampui kovaa ristikkoon. Heti perään aloimme saada kulmia jotka olivat kerrankin useinmiten vaarallisia. Meri keskitti ja Julia oli hyvin puskemassa. Ensimmäisestä pallo meni torjunnasta yli mutta heti toisesta Julia ponnisti korkeimmalle ja täydellisellä puskulla pallo verkkoon. Saimme useita sivuvapareita ja puolittaisia tilanteita, mutta toista maalia saimme odotella puoliajan loppu puolelle. Saimme kerrankin estettyä vastustajan pitkän avauksen ja puolustaja lähti kierrättämään jonka Reetta pääsi katkomaan. Tällä kertaa Reetta ajoi hyvin loppuun asti ja laukoi ohi maalivahdin joka pääsi osittain torjumaan. Maalin jälkeen vastustaja nosti prässiä, mutta pelasimme ajoittain erinomaisesti pallollisena. Pienessä tilassa syötöt löysivät omat pelaajat jotka olivat riittävän lähellä sopivissa väleissä. Myös keskikentän kolmikko täydensi hyvin toisiaan. Mimmi haki toppareilta ensimmäisen syötön ja jos hän ei ollut vapaa niin Asta haki seuraavasta linjasta. Myös Alina tuli hyvin pelattavaksi ja antoi lukuisia hyviä avauksia sekä laitoihin, että Merille keskelle. Syötöt olivat hyvin ajoitettuja ja muutaman kerran syötöissä oli hyvä kierre ja pallo liikkui suoraan juoksulinjoille. 

2. Puoliaika

Puoliajalle pääsimme kahden maalin johdossa. Tässä vaiheessa oikeastaan alkoi vähän itseäkin jännittämään lähinnä se, että pystymmekö vihdoinkin nappaamaan voiton vai käykö taas niin, että voitto luisuu käsistä. Selvää oli, että vastustaja nostaa entisestään prässiä ja sen jälkeen onkin mielenkiintoista nähdä ymmärrämmekö rytmittää avaukset niin ettemme lähde kikkailemaan liikaa omalla alueella. Toinen puoliaika lähti vielä ihan hyvin käyntiin. Säilytimme maltin ja Roosakin avasi tavanomaista enemmän pitkillä. Vastustajan kaikki pelaajat alkoivat olla meidän kenttäpuoliskolla, joten ihan oikein heittää palloa mahdollisimman kauas. Mielellään vastustajan linjan taakse. Mitä pidemmälle ottelu eteni sen enemmän aloimme tehdä ottelusta vaikean itsellemme. Ote herpaantui ja aloimme hävitä lähes kaikki kaksinkamppailut. Välillä riistimme pallon vastustajalta ja samantien kompuroimme sen takaisin vastustajalle. Myös monet vastahyökäykset päätyivät vaarallisiin tilanteisiin omassa päässä. Lähdimme aivan turhaan keskittämään kaukaa joista sitten pallo suoraan maalivahdille ja vastahyökkäys. Minuutit alkoivat olla pitkiä ja virheitä, huonoja ratkaisuja alkoi olemaan kasapäin. Kulmat ja vaparit päätyivät järjestäen ulos kentältä. Emmakin tuli enemmän palloja vastaan ja vastustajan peli monipuolistui.

Kun ottelua oli jäljellä noin 10 min niin lopulta sitten Emma pääsi laukomaan kun peittäminen oli näennäistä. Kieltämättä viimeiset kymmenen minuuttia olivat pitkät ja äänijänteet olivat kovilla kun tuntui että omat pelaajat eivät suostu pelamaan tilanteen vaatimalla tavalla. Lopulta sentään pelasimme pallot kulmalipulle ja pyrimme vain pitämään palloa. Vielä täysin ohjeen vastaisesti pelaajat sutivat keskityksiä, vaikka niitä ei missään tapauksessa pitänyt pelata. Muutaman kerran jopa kehtasimme pelata pallon yli sivurajasta toki ei enempää kuin pari metriä.

Jos unohdetaan toisenpuolijan ajoittainen kaottinen pelaaminen niin parhaimmillaan pelasimme erinomaisesti. Kylmäpäisyyttä tarvitaan kun vastustaja panostaa hyökkäyksiin. Tämä olikin oikeastaan ainoa ottelu, jota voi kutsua pakkovoitoksi ja se näkyi ylimääräisenä jännityksenä. Kenttä oli erinomaisessa kunnossa ja onkin selvää, että nurmella pelaaminen sopii meille nyt paremmin kuin keino.

Lopulta sentään tuomari vihelsi helpottavan henkäyksen pillinsä. Olipa huikeaa jännitystä.

Ottelun jälkeen.

Tyytyväinen pitää olla siihen, että jokainen pikku vaivoista kärsinyt pysyi kentällä eikä tällä kertaa vaihtoon haluttu.

Kauden minitavoite on sarjassa säilyminen ja tämä voitto antoi meille edun TiPSiin nähden. Kaikki on kuitenkin auki. TiPSillä viisi ottelua jäljellä ja varsinkin alaloppusarjan ottelut voivat tarjota heille jopa helppoja pisteitä koska ainoastaan me ja TiPS voidaan pudota. Muut  kaksi alasarjan joukkuetta voivat peluuttaa vaikka -98 joukkuetta viimeisissä otteluissa.

 Seuraavaksi kotona HJK jonka on pakko voittaa meidät jotta pääsee ylempään loppusarjaan!